Blog Large Image Whole Post
18956
page-template,page-template-blog-large-image-whole-post,page-template-blog-large-image-whole-post-php,page,page-id-18956,page-child,parent-pageid-1815,theme-stockholm,qode-social-login-1.1.3,qode-restaurant-1.1.1,stockholm-core-1.1,woocommerce-no-js,select-theme-ver-5.1.8,ajax_fade,page_not_loaded,menu-animation-underline,wpb-js-composer js-comp-ver-6.0.5,vc_responsive

Positiivisen psykologian asiantuntijaksi?

Olen aina ollut kiinnostunut ihmisen mielestä, tunteista ja ihmissuhteista. Olen opiskellut koko aikuisikäni, täydennyskouluttanut itseäni ja myös opiskellut valmentajaksi (coaching). Minusta on tuntunut siltä, että mitä enemmän opiskelen, sitä enemmän paljastuu asioita, joita en tiedä. Yksi ydinvahvuuksistani onkin oppimisen ilo! Tätä en tosin tiennyt vielä muutama vuosi sitten. 

Olen itse ollut valmennettavana monta kertaa elämässäni ja saanut apua valmentajan esittämistä kysymyksistä, tehnyt oivalluksia ja löytänyt uusia suuntaviivoja elämääni. Valmennus on hyvin voimakas keino tutustua itseensä ja lähteä tavoittelemaan omia unelmia. Olen kuitenkin opiskellut kasvatustieteitä ja olen hyvin tiede- ja tutkimusorientoitunut. Mietin aina, missä ja miten tätä on tutkittu. Vaikka olen kokenut valmennuksen voiman, minusta on tuntunut, että kaipaisin lisäksi tutkimustietoa. 

Sitten, sattumalta, löysin positiivisen psykologian, hyvinvoinnin tieteen. Positiivinen psykologia tutkii ja edistää ihmisten ja yksilöiden kukoistusta eli hyvää elämää. Sen osa-alueisiin kuuluvat uppoutuminen, Ihmissuhteet, myönteisyys, aikaansaaminen, merkitys ja elinvoimaisuus.  Positiivinen psykologia tutkii mm. myönteisten tunteiden vaikutusta hyvinvointiin, luonteenvahvuuksia, työn imua ja työn merkityksellisyyttä, resilienssitaitoja ja keho-mieli-yhteyttä. Opinnot aloittaessani koin löytäneeni puuttuvan palasen – positiivinen psykologia toi tutkitun tiedon valmennusmenetelmiini. 

En ole koskaan ollut millään kurssilla niin täysillä mukana kuin Joyllan Positive Psychology Practitioner –koulutuksessa. Tuntui, että joka ikinen luento, luettu kirja, verkkotapaaminen ja keskustelu koulutuskavereiden kanssa auttoi minua ymmärtämään enemmän itsestäni ja toisista ihmisistä. Olen koulutuksen jälkeen yhdistänyt positiivisen psykologian, valmennuksen, kasvatustieteiden pohjakoulutukseni sekä työ- ja organisaatiopsykologian opintoni ja luonut kollegani Susanna Posion kanssa positiiviseen psykologiaan keskittyvät työhyvinvointikulutukset. 

Käytän myös jokaisessa yksilövalmennuksessa positiivisen psykologian tutkittuja työkaluja. Mitä paremmin tunnemme itsemme ja omaan hyvinvointiimme vaikuttavat tekijät, sen parempia ja pysyvämpiä elämäntapamuutoksia voimme tehdä. 

 JoyllaPositive Psychology Practitioner –koulutus on 32 opintopisteen laajuinen koulutus ja se kestää kahdeksan kuukautta. Seuraava koulutus alkaa jo syyskuussa, mutta vielä ehtii ilmoittautua mukaan! Koulutuksen voi suorittaa täysin etänä eli sopii joustavasti työn ohessa suoritettavaksi. Tämä oli minulle kiireiselle yrittäjä-äidille todella suuri helpotus. Koulutukseen on mahdollista saada aikuiskulutustukea. Koulutus sopii hyvin tukemaan omaa kasvua henkilökohtaisessa elämässä tai tueksi työelämään tai yrittäjyyteen. Lisätietoa Joyllan koulutuksesta löydät TÄÄLTÄ . Jos haluat kuulla koulutuksesta lisää, voit ottaa minuun tai Joyllan kouluttajiin yhteyttä. 

KOULUTUKSEN SISÄLTÖ

  • Positiivisen psykologian perusteet

Hyvinvoinnin historia ja määrittely, mittaaminen, onnellisuus, positiivisen psykologian interventiot

  • Myönteisyys

Tunnetaidot, positiivisen tunteet, optimismi, kiitollisuus, tunteet 2.0

  • Uppoutuminen

Mindfulness, vahvuudet, flow, työn imu

  • Ihmissuhteet

Sosiaaliset tunteet, empatia, myötätunto, ystävällisyys, altruismi, rakkaus, kommunikaatio, yhteistyö, anteeksianto ja luottamus

  • Merkitys

Eudaimonia, arvot, yhteenkuuluvuus, merkitys, henkisyys, postraumaattinen kasvu

  • Aikaansaaminen

motivaatio, mindsetit, tavoitteet, itsemyötätunto, sinnikkyys

  • Elinvoimaisuus

Keho-mieli-yhteys, avinto, uni, liikunta, stressi, tavat

BONUKSENA

Haluan tarjota kaupan päälle myös yhden Kukoistava Sinä -valmennukseni (arvo 160€). Valmennuksen kesto on 90 minuuttia ja valmennuksessa pääset hyödyntämään positiivisen psykologian oppeja sekä tuomaan niitä omaan elämääsi osaksi pysyvää elämänmuutosta. Käytäthän ilmoittautuessa positiivisen psykologian opintoihin koodia 105RY varmistaaksesi valmennuksen!

Ps. Laitathan minulle viestiä, jos sinulla on mitä tahansa kysyttävää! 

Pps. Ja kun olet ilmoittautunut Joyllan koulutukseen, laita viesti ja sovitaan valmennusaika <3 

Pps. Ja varoitan, kun aloitat opinnot, elämäsi saattaa muuttua! 

Positiivinen psykolgia

MITÄ POSITIIVINEN PSYKOLOGIA ON – JA MITÄ SE EI OLE?

Viime aikoina positiivinen psykologia ja siihen pohjautuva positiivinen pedagogiikka ovat saaneet ajoittain kärkästäkin kritiikkiä. Muun muassa Jani Rantanen kritisoi positiivista pedagogiikkaa ja psykologiaa (Opettaja 12/20) otsikolla Positiivinen pedagogiikka ei ole viaton ilmiö. Tämä herätti kasvatusalan ja positiivisen psykologian piireissä runsaasti hyvää keskustelua esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa, kuten Facebook ja LinkedIn. Keskusteluun ottivat kantaa niin puolestapuhujat kuin vastustajat. Positiivista psykologiaa kritisoitiin mm. onnellisuuden tavoittelusta ja yksilökeskeisyydestä. Uusien ilmiöiden (joihin positiivinen psykologia ja pedagogiikkakin voidaan katsoa ainakin jollain mittapuulla kuuluvaksi) levitessä tarvitsemme juuri keskustelua, kriittistä ajattelua sekä faktoihin perustuvaa tietoa. Kiitos keskustelun herättämisestä kuuluu Rantaselle. Mielestämme on hienoa, että uudet ilmiöt ja asiat kiinnostavat varsinkin nuorempia kasvatustieteilijöitä.

Kirjoitus ja siitä seurannut keskustelu herätti meissä kuitenkin halun ja kokemuksen siitä, että on tärkeää korjata virheellisiä käsityksiä, joita positiivinen psykologia sai osakseen.

Vaikka tieteenala olisikin tuore, positiivisen psykologian tutkimat ilmiöt ja asiat ovat olleet olemassa yhtä kauan kuin ihmismieli. Positiivisen psykologian asiat ovat siis aina olleet osa perinteistä psykologiaa. Toisen maailmansodan aikana ja jälkeen kriisit kasvoivat suuriksi ja sotien vaurioittamat ihmismielet tarvitsivat kaiken psykologian tuen ja avun. Psykologia keskittyi enemmänkin sairausmallin, mielen sairauksien ja traumojen tutkimiseen sekä hoitamiseen.

Positiivinen psykologia “heräsi henkiin” 90-luvun loppupuolella, kun yhdysvaltalainen tutkija professori Martin E. P. Seligman valittiin Yhdysvaltain psykologisen yhdistyksen puheenjohtajaksi vuonna 1998. Seligman julisti kyseisen vuoden hyvinvoinnin vuodeksi ja positiivisen psykologian kurssi nousi kaikista suosituimmaksi yliopiston kurssitarjonnassa. Positiiviselle psykologialle todella oli kiinnostusta ja tarvetta. Positiivinen psykologia on tiede, joka tutkii ja edistää yksilöiden ja yhteisöjen kokonaisvaltaista hyvinvointia eli kukoistusta.

Työkaluja elämän hallintaan

Meille molemmille kirjoittajille positiivisen psykologian tieteen kohtaaminen ja siihen tutustuminen on ollut käänteentekevää elämässämme. Olemme saaneet todella paljon työkaluja omaan elämäämme. Olemme tutustuneet itseemme uudella tavalla ja oppineet ymmärtämään monia tapojamme toimia ja ajatella. Olemme oppineet vastaanottamaan tunnistamaan tunteitamme paremmin. Ymmärrämme myös selkeämmin niiden tehtävän informoida meitä. Pelkkä tunteiden sanoittaminen ja johtaminen ovat tehneet elämästä tavallaan seesteisempää. 

Yhtenä suurena taitona elämäämme on saapunut myös itsemyötätunto ja armo itseämme kohtaan. Olemme edelleen kovia toimimaan ja toteuttamaan, mutta muistamme myös palautumisen ja levon tärkeyden. Opettelemme koko ajan lisää itsemyötätuntoa eli sitä, ettemme säti tai syytä itseämme virheistä ja että muistaisimme puhua myös itsellemme kauniisti sekä ystävällisesti. 

Positiivinen psykologia on opettanut myös asioiden perspektiiviin laittamista. Kaikille meille tapahtuu virheitä ja kaikki me olemme keskeneräisiä. Itsemyötätunto ei ole itserakkautta, itsekkyyttä tai yksilön etua tavoittelevaa. Se on taito, jota oppimalla me voimme olla myös toisiamme kohtaan empaattisempia ja myötätuntoisempia. Kun huolehdimme omasta jaksamisestamme, meillä on myös voimavaroja ja halua auttaa toisia. Parhaimmillaan annamme mahdollisuuden pyytettömälle altruismille.

Kukoistavan elämän kuusi osa-aluetta

Positiivinen psykologia huomioi elämään kuuluvat varjopuolet ja epämiellyttävät tunteet. Hyvinvointiin katsotaan vaikuttavan kuusi osa-aluetta:  myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus. Nämä perustuvat positiivisen psykologian PERMA-malliin, jossa on alunperin ollut viisi osa-aluetta P=positive emotions, E=engagement, R=relationship, M=meaning ja A=accomplishment. Monet positiivisen psykologian asiantuntijat ovat lisänneet tähän vielä kuudennen osa-alueen, elinvoimaisuuden. Puhutaan myös PERMA V (=vitality) -mallista.

Osa-alueisiin kuuluu paljon asioita, jotka vaikuttavat kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme. Näitä ovat  mm. tunne-, ihmissuhde-, vuorovaikutus- ja resilienssitaidot sekä altruismi. Kaikki taitoja, joita tarvitsemme elämässä, sosiaalisissa tilanteissa sekä vaikeuksien koittaessa.

Positiivinen psykologia ei pakota ketään ahtaaseen muottiin tai persoonaan, kuten välillä kuulee kritisoitavan. Päinvastoi esimerkiksi VIA-luonteenvahvuusmittari tarjoaa työkalun tunnistaa ja kehittää omia vahvuuksiamme. Vahvuuksien ja ydinvahvuuksien löytäminen, sanoittaminen ja vaihteleva käyttö ovat elämän rikastamista ja oman luontaisen tavan toiminnan mahdollistamista. Vahvuuksia ovat myös oikeudenmukaisuus- ja inhimillisyystaidot, joita tarvitaan yhdessä elämiseen, toisista huolehtimiseen ja ystävystymiseen.

Vahvuuksiin keskittyminen

Positiivisessa psykologiassa keskiössä ovat luonteenvahvuudet, niiden tunnistaminen ja kehittäminen. VIA-luonteenvahvuusmittari tarjoaa työkalun tunnistaa ja kehittää vahvuuksiamme. Niiden löytäminen, sanoittaminen ja vaihteleva käyttö ovat myös positiivisen pedagogiikan kivijalka.

Vahvuudet jaetaan kuuden hyveen ja 24 vahvuuden alle.

  1. Viisaus: luovuus, uteliaisuus, arviointikyky, oppimisen ilo, näkökulmanottokyky 
  2. Rohkeus: urheus, sinnikkyys, rehellisyys, innokkuus 
  3. Inhimillisyys: rakkaus, ystävällisyys, sosiaalinen älykkyys 
  4. Oikeudenmukaisuus: ryhmätyötaidot, reiluus, johtajuus
  5. Kohtuullisuus: anteeksiantavuus, vaatimattomuus, harkitsevaisuus, itsesäätely
  6. Transsendenssi: kauneuden ja erinomaisuuden arvostus, kiitollisuus, toiveikkuus, huumorintaju, hengellisyys.

Vahvuuksia tarkastellessa voimme huomata, että joukkoon kuuluu myös paljon sellaisia vahvuuksia, joita tarvitaan yhdessä elämiseen, toisista huolehtimiseen ja ystävystymiseen. Monet vahvuuksista osoittautuvat meistä poispäin oleviksi, muut huomioonottaviksi.

Mitä positiivinen psykologia on ja mitä se ei ole?

Keräsimme vielä tiivistetysti yleisimpä väärinkäsityksiä liittyen positiiviseen psykologiaan:

Positiivinen psykologia EI

  • ole onnellisuushömppää tai selfhelpiä
  • tavoittele vain positiivisuutta tai onnellisuutta
  • tavoittele vain yksilön etua
  • kiellä negatiivisia tunteita tai ajattele, että niistä pitäisi päästä eroon
  • ajattele, että ihminen olisi “oman onnensa seppä”
  • ajattele, että ihmisten persoonaa tulisi muuttaa tai “istuttaa samaan muottiin”
  • ole hoitavaa kuten psykiatria tai lääketiede
  • ole oikotie onneen

Positiivinen psykologia ON

  • hyvinvoinnin tiede, joka tutkii hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä
  • mahdollistaja itsensä parempaan tutkiskeluun
  • elämäntaitoja tukevaa
  • yksilön ja yhteisön elämästä kiinnostunut
  • avarakatseinen ja tavoittelee jokaisen ihmisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden saavuttamista
  • tiede, joka tarjoaa tietoa ja työkaluja henkisen, fyysisen, ja sosiaalisen hyvinvoinnin tueksi
  • kasvun mahdollistaja
  • tiede, joka haastaa meitä huomaamaan virheellisiä ja muuttumattomia ajatusmalleja ja auttaa siirtymään kohti kasvun ajattelua
  • arvoja tarkastelevaa

Positiivinen psykologia auttaa yksilöä voimaan paremmin, mutta kyllä se myös kylvää  jokaisen hyvinvoivan ihmisen ympärille valtavasti hyvää. Kiitollisina olemme saaneet olla itse todistamassa tätä. Suurimmat hyvinvointiimme vaikuttavat tekijät ovat meitä ympäröivät ihmissuhteet, elämän merkityksellisyys sekä muiden auttaminen. Positiivinen psykologia luo yhteistä hyvää kouluihin, työpaikoille ja ihmisten henkilökohtaiseen elämään.

Susanna Posio & Reetta Yrttiaho

Positiivisen psykologian asiantuntijat

kasvatustieteen maisterit, luokanopettajat

Kohti kukoistavaa koulua -koulutuksen luojat

positiivisen psykologian kouluttajat Reetta Yrttiaho ja Susanna Posio

Kuvat: Jussi Yrttiaho, Linda Varoma

poikkeusarki ja positiivinen psykologia

Etätyöt ja kotihoito/kotikoulu – kuinka mahdottoman yhdistelmän saa vähemmän mahdottomaksi?

Kuinka kauan poikkeusolot vielä kestävät? Kuinka kauan teemme etätöitä? Kuinka kauan lapset ovat pois päivähoidosta tai koulusta? Sitä ei tiedä kukaan. Ja vaikka koronarajoituksia purettaisiinkin, on normaaliarkeen vielä pitkä matka.

Tämä kaikki aiheuttaa huolta ja herättää monenlaisia tunteita. Pienten lasten hoito ja etätyöt ovat kuormittava ja lähes mahdoton yhdistelmä monessa perheessä. Toisissa perheissä tilanne voi olla helpompi, mutta varmasti meistä kaikki odottaa paluuta tavalliseen päiväjärjestykseen.

Olen keskustellut monien ystävien ja tuttujen vanhempien kanssa siitä, kuinka he ovat selvinneet tästä etätyö+lapset yhdistelmästä. Halusin jakaa ne teidän kanssanne. Ehkäpä niistä on jollekin teistä iloa!

Muistetaan kuitenkin, että meidän jokaisen tilanne kotona, töissä ja perheissä on erilainen, eivätkä ne ole verrattavissa toisiinsa. En sano, että näillä vinkeillä varmasti onnistut tai että toimisi juuri teidän perheessä, mutta voit ehkä poimia jonkun ja hieman helpottaa poikkeusarkea.

“Laske rimaa ja lounaaksi näkkäriä”

Vanhempien monista vinkeistä nousi luovuus, riman laskeminen, selkeys ja myös tilanteen kuormittavuus.

 

“ Iloitsen siitä, että aikaa säästyy 1-2h päivässä työmatkoista, auttaa jaksamisessa.”

“Einekset ja isot satsit ruokaa edellisenä iltana valmiiksi.”

“Purkkihernekeitto ja koulunäkkäri.”

“Olemme palkanneet ulkopuolisen lastenhoitajan.”

“En yritä tehdä montaa asiaa samaan aikaan. Kun ohjaan lasten koulua en tee töitä. Jos taas teen töitä en tee oikeastaan mitään lasten suhteen.”

“Elän vain päivä kerrallaan. En mieti kamalan pitkälle kasvatus- ja kouluhommia, muuten tulee hulluksi.”

“Otan omaa aikaa lenkillä. En koskaan lenkkeillyt näin paljon!”

“Tehokkaampaa yrittää löytää 3-4h rauhallinen setti, kuin yrittää tehdä 8h lasten lomassa. Vaatii kommunikointia vaimon kanssa.”

“Sauna! Paras äänieristys ja lasten vaikea löytää minua sieltä.”

“Päivärytmin höllentäminen. Jos koululaiset viihtyvät 3 tuntia välitunnilla, niin olkoon.”

“Lounaaksi sellaista, jonka lapset osaavat lämmittää itse mikrossa.”

“Hyödynnän viikonloput kun toinen ei silloin töissä.”

“Pidän etäpalaverit lastenhuoneessa, koska ainoat huoneet, joissa ovet. On muistettava pöngätä ovi, jottei tule vierailijoita kuviin.”

“Herään viideltä ja teen pari tuntia töitä ennen muun perheen heräämistä. Helpottaa, kun saa kriittisimmät hommat tehtyä, vaikka koko muu päivä olisi härdelliä.”

“En stressaa ruutuajasta. Ohjelmia aamulla, lounaan jälkeen ja illalla. Väleissä ulkoilua ja leikkiä.”

“Lapsi koulussa päivät.”

“Silloin kun ahdistaa kaikkein eniten meditoin 5 minuuttia ai syön suklaata ja salmiakkia.”

“Puolison kanssa sovimme edellisenä iltana päiväohjelman ja sen kuka laittaa ruokaa.”

“Tärkeää oli tajuta, että lapsen voi viedä hoitoon, vaikka ei ole kriittisellä alalla. On nimittäin tärkeää myös pitää firmat pystyssä.”

“Kalenteroitu oma aika. Oli se sitten päikkäriaika tai illalla lasten nukkumaan menon jälkeen. silloin ei siivousta tai töitä. Aikaa vain minulle!”

Tämä tilanne on kaikille poikkeuksellinen, eikä tilanne ole helppo, vaikka sitä kuinka yrittäisi suunnitella, ennakoida tai helpottaa:

 

“Kipuilua aiheuttavia asioita on runsaasti enemmän.”

“ Mulla ei oo mitään. Mä kipuilen edelleen tän asian kanssa ja duuni kärsii todella paljon kun en saa yhtälöä toimimaan.”

“On päivä, jolloin toimii ja jolloin ei.”

“Joku idea siinä on, että lapset hoidossa ja aikuiset töissä. Odotan että saan viedä lapset hoitoon.”

“Tämä kaaos on niin raskasta.”

poikkeusarki ja positiivinen psykologia

Itsemyötätunto avuksi

Positiivisen psykologian ajatus ei ole lakaista vaikeitakaan asioita maton alle. Luontaisesti meillä on taipumusta kuitenkin kiinnittää negatiivisiin asioihin enemmän huomiota kuin niihin, mitkä ovat hyvin.

Näinä vaikeina aikoina saatamme myös olla erittäin ankaria itsellemme. Saatamme verrata omaa tilannetta toisiin perheisiin, vaikka emme tiedä todellisuudessa, miten asiat ovat.

Tutkija Kristin Neffin (2003) mukaan itsemyötätunto koostuu kolmesta elementistä:

  1. Ystävällisyys itseäkohtaan. Puhutko itselesi kuin parhaalle ystävällesi?
  2. Jaettu ihmisyys. Muista, että haasteet koskettavat jokaista meitä. Keskustele ja pyydä apua, et ole yksin!
  3. Tietoinen läsnäolo. Pysähdy ja hengitä. Tarkastele tilannettasi suurentamatta ja tai pienentämättä sitä. Ole itsellesi läsnä ja ole armollinen. Sinä riität!

Olisi kiva kuulla, miten teillä onnistutaan yhdistämään etätyö ja lapset. Lisää kommentteihin omat vinkkisi arjen helpottamiseen!

Voimia jokaiselle tähän poikkeusarkeen <3

HUOM!

Jos olet Mothers in Business Ry:n jäsen ilmoittaudu mukaan kuuntelemaan Susanna Posion ja minun webinaaria positiivisesta psykologiasta tiistaia 5.5.2020 klo 17.15-18.30! Lämpimästi tervetuloa!

kolme hyvää asiaa työstä

Lisää työhyvinvointia helpolla harjoituksella

Koronakriisi luo epävarmuutta työrintamalle. Etätyöt voivat aiheuttaa lisäkuormitusta, varsinkin, jos niihin yhdistää lasten kotihoidon tai etäopetuksen valvomisen. Työ, ilman poikkeusolojakin, ei välttämättä ole ihan sellaista kuin haluaisin tehdä. Tai sitten voi olla stressiä tai muuten vain negatiivisia ajatuksia työstä.

 

Meillä voi olla elämässä tilanteita, jolloin työ ei maistu ja siihen on vaikea motivoitua. Toisaalta työ voi olla mukavaa ja palkitsevaa, mutta kyllä hyvääkin voi aina parantaa halutessaan.

Miltä kuulostaisi harjoitus, joka tutkitusti lisää työhyvinvointia? Tämä harjoitus on toistettu useissa tutkimuksissa ja sen vaikutukset ovat olleet positiivisia. Positiivisen psykologian “oppi-isän” amerikkalaisen psykologian professorin Martin Seligmanin mukaan onnellisuuteen vaikuttavat jopa 40% oma ajattelu ja asenne. Voimme vaikuttaa siihen, kuinka optimistisesti tai pessimistisesti ajattelemme asioista tai millaisiin asioihin elämässämme kiinnitämme huomiota. Tekemämme valinnat ja se, kuinka hyvin tunnemme itsemme, vaikuttavat onnellisuuteemme ja hyvinvointiimme. (Seligman 2002).

Kolme hyvää asiaa työstä on harjoitus, jolla voi auttaa omaa ajattelua keskittymään niihin asioihin, jotka on hyvin. Alkuperäisessä interventiossa pyydettiin osallistujia kirjaamaan viikon päätteeksi kymmenen minuutin ajan kolme hyvää asia töissä sekä näistä asioista heränneitä tuntemuksia. Interventio kesti kaiken kaikkiaan kuusi viikkoa. Tutkijat huomasivat, että hyvien asioiden miettiminen nosti osallistujien onnellisuutta ja hyvinvointia. (Chancellor & al. 2014). Olen myös kokeillut tätä harjoitusta itsekin. Voin siis suositella!

Kolme hyvää asiaa työstä -harjoitus

  1. Kirjoita päivittäin tai kerran viikossa kolme hyvää asiaa töistä.
  2. Mikä meni hyvin? Miksi se meni hyvin? Millaisia tunteita tämä herätti tai herättää nyt kirjoittaessa?
  3. Toista interventio kuuden viikon ajan sinulle sopivaan aikaan.

Tarkkaile mitä tapahtuu työhyvinvoinillesi. Itselleni tämä harjoitus teki hyvää varsinkin niissä hetkissä, kun työasiat meinasivat vallata mielen iltaisinkin tai kun jotkut vaikeat tilanteet saattoivat tuntua ylivoimaisilta. Harjoittelun myös saatoin helposti palauttaa onnistumisia ja etenemisiä vaikeissakin tilanteissa. Oma oloni helpottui.

Haastan sinut mukaan kokeilemaan “Kolme hyvää asiaa työstä” -harjoitusta. Olisi kiva kuulla, mitkä asiat sinun työssäsi on hyvin. Jaa kokemuksesi somessa ja käytä hästägiä #kolmehyvääasiaatyöstä .

 

Työn iloa!

Lähteet: 

Martin Seligman, 2002, Aito onnellisuus (Authentic Happiness)

http://sonjalyubomirsky.com/files/2012/09/Chancellor-Layous-Lyubomirsky-2015.pdf

 

kuva: unsplash

Luokanopettajasta yrittäjäksi

“Ei minusta sittenkään tullut luokanopettajaa”

Sain eilen kunnian osallistua Tampereen yliopiston opettajaopiskelijoiden järjestämään keskusteluiltaan Ei minusta sittenkään tullut luokanopettajaa. Aiheena oli, kuinka luokanopettajan tutkinnolla voi työllistyä myös muille aloille ja muihin töihin kuin koulumaailmaan.

Meitä panelisteja oli laidasta laitaan, mutta kaikki yhdisti kasvatustieteen maisterin ja luokanopettajan tutkinto. Panelistit koostuivat yrittäjistä, vapaansivistystyön opettajista, esimiehistä, pedagogisista asiantuntojoista ja oli mukana yksi kansaedustajakin.

Jokaisen osallistujan uratarina on omanlainen ja mitään yhtä oikeaa ratkaisua ei työllistymiseen koulun ulkopuolelle ole. Tiivistettynä kaikkien paneelistien sanoma oli kuitenkin selkeä – Jos olet luokanopettajaopettaja opiskelija tai jo valmistunut ja haaveilet muiden alojen töistä, muista että koulutuksesi sekä työkokemuksesi antavat jo paljon valmiuksia moneen.

Puheenvuoroista nousi ilmi, kuinka kannattaa miettiä omaa osaamista ja vahvuuksiasi sekä kiinnostuksen kohteita laajasti. Elinikäinen oppiminen on tämän päivän ja tulevaisuuden työn kannalta tärkeää, lähes kaikissa töissä tarvitaan osaamisen kehittämistä jatkuvasti. Jos olet opiskelija, sinulla voi olla myös mahdollisuus valita sivuaineet kiinnostuksesi mukaan. Itse olen opiskellut jatkuvasti työ ohessa. Kannattaa myös olla aktiivinen, osallistua erilaisiin tapahtumiin tai ohjelmiin, verkostoitua, puhua ääneen uratoiveista. Koskaan ei voi tietää, mitä mahdollisuuksia aukeaa, kun avaat suusi!

Oma uratarinani

Itse olen valmistunut luokanopettajaksi Helsingin yliopistosta 2007 ja sen jälkeen tehnyt yli kymmenen vuotta luokanopettajan töitä. Olen tehnyt työtäni suurella innolla ja ilolla, mutta myös jossain vaiheessa kokenut, että haluaisin tehdä jotain muuta. Perustin toiminimen jo opettajana työskennellessäni, sillä tein satunnaisia valmennuksia sekä olin tekemässä erästä verkkokurssia. Pääsin myös kokeilemaan ei-open-hommia Oppimon poikkitieteellisessä vertaisoppimisryhmässä, jota kautta tein harjoittelun Opetushallituksessa. Omassa luokanopettajan työssäni olen olut aktiivinen erilaisissa hankkeissa, projekteissa sekä johtoryhmässä ja päässyt näiden tehtävien kautta kehittämään omaa osaamistani. Nämä kokemukset ovat tuoneet itseluottamusta ja uskallusta myös hakea muita töitä. Vahva tunne yrittäjyyteen tuli positiivisen psykologian opintojen jälkeen, jolloin kiinnostus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kasvoin ja koin, että tämänlaista yritystä ei vielä ollut olemassa. Se piti siis luoda itse! Löysin upean kollegan Susannan, jonka kanssa loimme työhyvinvointikoulutuksemme. Omassa tarinassani on siis mukana sekä kovaa työtä että sattumaa.

Visualisointi avuksi

Joskus oman tulevaisuuden hahmottaminen voi olla vaikeaa. Tai saatamme tietää suurin piirtein mitä haluamme, mutta unelmointia voi varjostaa jo valmiiksi huoli siitä, kuinka pääsemme tavoitteisiimme. Aina sitä ei tarvitse, eikä voikaan, tietää etukäteen. Tärkeintä on uskaltaa unelmoida!

Ehkä yksi positiivisen psykologian tunnetuimmista interventioista on Paras mahdollinen minä eli Best Posible Self -mielikuvaharjoitus. Anna itsellesi pieni hetki aikaa visualisoida parasta mahdollista elämääsi, ehkä unelmiesi työtä.

Paras mahdollinen minä -harjoitus

Ota itsellesi hetki aikaa.

Istu tai makaa mukavassa asennossa.

Sulje silmäsi ja hengitä muutaman kerran syvään.

Anna kehosi rentoutua ja mielesi tyhjentyä ajatuksista.

Kun olet valmis, voit aloittaa.

Mieti parasta mahdollista elämääsi vuoden, kolmen vuoden tai viiden vuoden päähän. Kuvittele mielessäsi mahdollisimman tarkkaan, millaista elämäsi on silloin. Mitä teet? Missä olet töissä? Missä olet? Kenen kanssa? Mitä ympärilläsi on? Mitä kuulet ja näet? Mitä tunnet? Miten olet päässyt sinne?

Anna mielesi vaellella näkymässä, jossa kaikki asiat ovat parhaalla mahdollisella tavalla ja elät unelmiesi elämää.

Tämän mielikuvaharjoituksen jälkeen voit kirjoittaa tästä parhaasta mahdollisesta elämästäsi tai tehdä vaikka kuvakollaasin lehdistä leikatuista kuvista. Kuvakollaasin voi jättää itsellesi näkyville muistuttamaan unelmistasi.

Palaa tähän mielikuvaan vuoden tai parin päästä. Mitä onkaan tapahtunut? Oletko saavuttanut unelmasi? Mikä sinusta on tullut?