“Loma” – kun tein asiat toisin
21847
post-template-default,single,single-post,postid-21847,single-format-standard,theme-stockholm,qode-social-login-1.1.3,qode-restaurant-1.1.1,stockholm-core-1.1,woocommerce-no-js,select-theme-ver-5.1.8,ajax_fade,page_not_loaded,menu-animation-underline,wpb-js-composer js-comp-ver-6.0.5,vc_responsive

“Loma” – kun tein asiat toisin

Aika moni viettää nyt talvilomaa. Itse yrittäjänä en ajatellut pitää varsinaista lomaa, mutta (kiitos isovanhempien) meille tarjoutui tilaisuus lähettää lapset mummin ja papan hoitoon muutamaksi päiväksi. Tämä muutaman päivän “lapsivapaa”-aika mahdollisti minulle varsin miellyttävän, mutta myös raskaan rupeaman.

Olen ollut työ- ja organisaatiopsykologian opinnoistani jäljessä, sillä aika on kulunut positiivisen psykologian koulutusten parissa. Päätin siis käyttää nämä pari päivää oppimistehtäviin. En siis varsinaisesti pitänyt lomaa, mutta en tehnyt töitäkään. Tästä “lomasta” tuli myös varsin erilainen kuin alunperin ajattelin.

“Loman” aikana olen

  • käynyt ystävien kanssa ulkona
  • kirjoittanut yhteensä 16 sivua tieteellistä tekstiä työ- ja organisaatiopsykologiasta
  • kirjoittanut myös tämän blogitekstin
  • syönyt joka päivä ulkona
  • tehnyt lukuisia kävelylenkkejä myrskyssä ihmetellen tätä kummallista talvetonta talvea ja tulvivaa jokea
  • juonut viiniä joka ilta
  • katsonut 6 jaksoa Villa Hintikkaa
  • suunnitellut uutta terassia
  • lukenut kesken jääneen romaanin loppuun
  • luopunut suunnitelmista

Tämän “loman” aikana en ole

  • siivonnut (vaikka suunnittelin)
  • laittanut ruokaa
  • käynyt joogassa (vaikka suunnittelin)
  • käynyt avannossa (vaikka suunnittelin)
  • katsonut kelloa

Vaikka päivät ovat olleet kirjojen ja koneen ääressä puurtamista, on tämä aika ollut myös todella rentouttavaa. Aamut olen voinut aloittaa hitaasti kahvia juoden, päivällä olemme miehen kanssa lähteneet syömään silloin kun on nälkä alkanut kurnia ja illalla olen lopettanut työskentelyn, kun niskoja on alkanut särkeä ja ajatus ei enää kulje. Olen saanut täysin heittäytyä ja uppoutua opiskeluun ja siihen, että voin tehdä asioita omassa tahdissa.

Merkityksellistä tässä “lomassa” on ollut huomata, kuinka juurtunut vanhoihin rutiineihin sitä onkaan. Minulle oli todella vaikeaa jättää tekemättä niitä asioita, joita oli alunperin suunnitellut, vaikka niiden tekeminen ei houkutellut yhtään. Onneksi sen tein, sillä huomasin myös, että vaikka rikoin rutiineja, mitään pahaa ei tapahtunut. Päin vastoin! Sain enemmän aikaan, ja nautin tekemisestä enemmän!

Huomenna haen lapset, ihana saada heidät kotiin. Ihana palata arkirutiiniin. Ensi kuitenkin lomailemme yhdessä muutaman päivän. Siis oikeasti lomailemme!

Milloin sinä olet viimeksi rikkonut rutiineja?