Meistä jokaiselle tulee tilanteita työelämässä, kun jolloin olosuhteet laittavat kasvot enemmän irvistykseen kuin hymyyn – kuin maistaisi kirpeää sitruunaa.

Mitä positiivinen psykologia voi tarjota niissä hetkissä, kun työelämä tarjoilee sokerin sijaan sitruunoita? Millä tavalla voimme vahvistaa yksilöiden ja työyhteisöjen resilienssikykyä?

Nimestään huolimatta positiivinen psykologia ei tarkoita sitä, että työelämässä vaikeudet tai epämiellyttävät asiat oli olisi käännettävä väkisin myönteiseksi. Tai että sivuuttamalla ongelmakohdat ne taianomaisesti katoaisivat. Positiivisen psykologian tiede tutkii ja pyrkii löytämään työkaluja, joilla työyhteisöissä voidaan yhdessä vahvistaa voimavaroja ja työhyvinvointia. Positiivinen psykologia on sitä, että haasteet huomioidaan ratkaisukeskeisesti ja samanaikaisesti avataan silmät olemassa olevalle hyvälle sitä vahvistaen. Miten esihenkilöt, työntekijät ja työyhteisöt voivat kasvattaa resilienssikykyä eli kykyä ponnahtaa takaisin vaikeuksista?

Palautumisesta voimavaroja – oman vireysikkunan tunnistaminen

Kiireen ja kaaoksen keskellä alamme helposti tehdä hätiköityjä päätöksiä, paniikkinappula menee pohjaan nopeasti. Jälkikäteen paniikissa tehtyjä virheitä on vaikea tai työläs korjata. Kun elämä ja työelämä tarjoilee sitruunoita, parasta mitä voimme tehdä on hidastaa hetkeksi tahtia. Pysähtyminen auttaa selvittämään, mikä kulloinkin on olennaista ja tärkeää.

Omaa resilinessikykyä voi vahvistaa lisäämällä omia voimavaroja. Tähän vaikuttavat mm. hyvä ja laadukas uni, terveellinen ravinto ja sopiva kehon hyvinvointia tukea liikunta. Stressaavissa tilanteissa kehomme ja mielemme saattavat ylivirittyä stressitilaan. Sopivan vireysikkunan löytäminen voikin vaatia hieman omien toimintatapojen tarkastelua. Ylen nettisivuilla Rentoudu aktivoimalla kehosi todellinen superhermo psykologi Minna Martin jakaa helppoja rentoutumiskeinoja kehon vagus-hermon rauhoittamiseen. Kokeile vaikka hengitysharjoitusta ja armeliaita sanoja itselllesi. Syvään, aina vatsanpohjaan saakka, hengittäminen esimerkiksi laskemalla sisäänhengittäessä neljään ja uloshengittäessä kuuteen tai kahdeksaan, auttaa aivojamme ja hermostoamme palautumaan ja antamaan niille takaisin tarvittavan toimintakyvyn. 

Silloin kun työelämä on turbulenssissa, on tärkeää kiinnittää huomio palautumiseen ja turvan tunteen vahvistamiseen. Kaikkia ongelmia ei voi ratkaista kerralla ja sitruunamehunkin saa juotua kulaus kerrallaan. Ehkäpä jokin mielekäs tekeminen kotona, iloa tuovat pienet asiat tai läheisten ihmisten tuki ovat niitä asioita, jotka vahvistavat omaa jaksamista.

Myönteisyys on hyvinvointimme perusta – myös työyhteisössä

Yksi hyvinvointimme perusta on myönteiset tunteet, jotka vaikuttavat meidän mieleen ja hyvinvointiin sekä  vastustukykyymme. Myönteiset tunteet auttavat meitä ajattelussa ja ongelmanratkaisussa, ne auttavat meitä olemaan luovempia ja löytämään ratkaisuja nopeammin. Haasteiden keskellä, jos joskus, on ongelmanratkaisutaidot tärkeässä roolissa.

Vaikeissa työelämän tilanteissa myönteisyyttä voi olla turha hakea väkisin ja pakottamalla. Silloin mennään pahasti metsään. Myönteisistä tunteita nauttimiseen kuuluu myös vaikeiden tunteiden tunnustaminen. Tunteen tulevat ja, usko pois, myös menevät kuin aallot. Oman vaikean tunteen äärelle pysähtyminen ja sen läpi hengittely, myötätuntoinen keskustelu jonkun luottohenkilön kanssa, tai tunteen purkaminen vaikka paperille, auttaa myös vahvistamaan myönteisiä tunteita. Kun emme purista vaikeita tunteita piiloon, on myös myönteisille tunteille enemmän tilaa.

Kun työyhteisössä vallitsee hyvä työilmapiiri, auttaa se työyhteisössä tilanteissa, jossa tarvitaan yhteistä puristusta vaikean asian ratkaisemiseksi. Tällaista hyvää fiilistä työyhteisöihin kannattaa vaalia aina. Jos heräämme asiaan vasta, kun  “tilanne on jo päällä”, voi se olla jo liian myöhäistä.

Reisilientti organisaatio on valmis kohtaamaan haasteet

Nykypäivän työelämässä muutos on ainoa asia, joka on  pysyvää. Resilientti organisaatio tai työyhteisö on mukautumiskykyinen muutosten ja haasteiden edessä. Resilienssikyvyn vahvistaminen ei ole   yksittäisten työntekijöiden tai esihenkilöiden vastuulla, se rakennetaan yhdessä ja on yhteydessä organisaation toimintakulttuuriin. 

Työterveyslaitoksen mukaan organisaatiosta tekee resilientin ihmisiä arvostava johtamiskulttuuri, vuorovaikutuksen rakentaminen sekä varautuminen ja jatkuvuudenhallinta. Pärjätäkseen haasteiden keskellä on työyhteisön siis hyvä keskittyä jo etukäteen vaalimaan ja vahvistamaan hyvää vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä varautua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä erilaisiin tilanteisiin. 

Johtajalta resilientin organisaation luominen vaatii ihmislähtöistä lähestymistä. Muutos- tai kriisitilanteissa korostuu empatia ja yhteisöllisyys, jotta myös huonoja ”fiiliksiä”, epävarmuuksia tai pelkoja voidaan päästä yhdessä käsittelemään. Tällöin erilaisista näkemyksistä ja jopa virheistä pystytään keskustelemaan rakentavasti.  Tämä on ainoa keino oppia, kehittyä ja kasvaa ja samalla hioutua vielä vahvemmaksi ja resilientimmäksi työyhteisöksi.

Tärkeää on myös suunnata katse menneeseen sen jälkeen, kun vaikeista hetkistä on selvitty. Missä onnistuimme? Mikä meni hyvin? Mitä voimme tästä haasteesta oppia? ovat oleellisia kysymyksiä silloin, kun sitruunan aiheuttamat irvistykset alkavat laantua ja on mahdollisuus tarkastella yhdessä, miten tästä selvisimme ja miten voimme varautua tulevaisuuden haasteisiin.

Perjantaina 8.12. Work goes Happy -verkoston asiantuntijat ja Tukilinja säätiö tekevät hyvää ja keskustelevat hyväntekeväisyys-webinaarissa työhyvinvoinnista. 

Ilmoittaudu mukaan tästä.

Lähteet:

Fredrickson, B. 2009. Positivity. Groundbreaking research to release your inner optimism and thrive. Three Rivers Press.

Paakkanen, M. 2022. Empatian voima työssä. WSOY

TTL: Resilienssi ja jatkuvuuden hallinta https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/resilienssi-ja-jatkuvuudenhallinta

Rakkkaudesta avioihin https://yle.fi/aihe/a/20-10005632