Viime viikolla 23. – 24. 11. 23 järjestetyillä Kasvatustieteen päivillä Vaasassa Åbo Akademilla kuultiin paljon mielenkiintoisia puheenvuoroja ja uusinta tutkimusta oppimisen ja hyvinvoinnin teemoista. Tämän vuoden teemana oli koulutuksen ja tutkimuksen rooli yhteiskunnassa, ja keskiöön haluttiin erityisesti nostaa hyvinvointi, toivo ja osallisuus.

Nämä teemat linkittyvät vahvasti meidän työhömme täällä Openmindsilla, ja oli suuri ilo päästä kuuntelemaan uusimpia kasvatustieteen kentän tuulia hyvinvoinnin tutkimuksen näkökulmasta.

Uusinta tutkimusta hyvinvoinnin ja oppimisen teemoista:

Keynote-puhuja Professori Lisbeth Lundahl (Umeå University) korosti koulun merkitystä toivon näkökulmasta. Hän kuvasi, miten koulu voi olla lapselle ja nuorelle toivon lähde. Uskommekin, että kouluissa työskentelevät aikuiset voivat olla maalaamassa toivon horisonttia näkyviin silloin, kun oppilas itse ei kykene sitä pilvien takaa näkemään.

Lundahlin puheenvuorossa ilmeni, että nuorten (ja erityisesti nuorten naisten) kokema pahoinvointi, ahdistus ja stressi on ollut nousussa viime vuosina. Ruotsissa jo enemmistö nuorista naisista tuntee olonsa huolestuneeksi ja ahdistuneeksi. Osa oppilaista myös keskeyttää opintonsa. Suurimmalle osalle oppilaista koulu on turvallinen paikka, mutta osalle se on stressiä ja ahdistusta luova sekä ulkopuolisuuden kokemusta vahvistava ympäristö.

Lundahl painotti, että meidän täytyy ottaa oppilaiden hyvinvointi ja oppiminen vakavasti. Ja meillä tulisi olla kouluissa enemmän aikaa keskustella opettajien kanssa aidoista, syvistä ongelmista. Samoin tärkeää olisi mahdollistaa aika ja resurssit yksilölliselle, empaattiselle ja ymmärtävälle kohtaamiselle opettajan ja oppilaan välillä.

Voidaan ajatella, että tässä tehtävässä tarvitaan myös tietoa, toimivia menetelmiä ja koulutusta näiden teemojen ympärillä. Kuinka käytännössä tukea yksilöllistä, lämmintä kohtaamista ja hyvinvoinnin vahvistamista arjen koulutyössä, kaiken kiireen ja erilaisten vaatimusten keskellä?

Toinen keynote-puhuja professori Johan Korhonen (Åbo Akademi) puolestaan avasi tutkimusta hyvinvoinnin ja oppimisen välisestä yhteydestä. Korhonen totesi, että aiheesta tarvitaan vielä lisää monipuolista tutkimusta, monipuolisia hyvinvoinnin indikaattoreita hyödyntäen. Korhonen korosti, että meillä ei ole vielä toistaiseksi olemassa kansallisen tason ohjelmaa eikä koulutusta siitä, miten kouluissa hyvinvointia tulisi edistää.

Tämän kysymyksen ympärillä tarvitaan varmasti vielä lisää tutkimusta ja viestinviejiä – niin tutkimuksen kentältä arkityöhön kuin toisinkin päin. Yhteistyöllä voi rakentua juurevaa ja syvää ymmärrystä siitä, mitkä ovat niitä asioita, joihin meidän tulisi aikaa ja resursseja kohdistaa.

Mitä opetuksen kentän ammattilaiset tarvitsevat hyvinvoinnin vahvistamiseksi?

Kolmannen Keynote-puhujan, erikoistutkija Anne-Elina Salon (Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto) puheenvuoron ytimessä oli kysymys: Miten voisimme vahvistaa hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista edistävää vuorovaikutusta arjessa? Hän totesi, että myös aikuiset niin kouluissa kuin kodeissa tarvitsevat paljon moninaisia voimavaroja ja tukea tässä tehtävässään lasten ja nuorten tukemisessa.

Kysymykseen ”Mitä opettajat tarvitsevat?”, nosti Salo tutkimukseen pohjaten vastaukseksi neljä keskeistä teemaa: Opettajat tarvitsevat monipuolista tunne- ja vuorovaikutuksen osaamista, lapsen oikeuksiin liittyvää ymmärrystä ja osaamista, yksittäisiä opettajia leveämmät hartiat ja tuen hyvinvoinnille sekä laadukasta opettajien koulutusta, joka vastaa ketterästi tarpeisiin.

Tunnetuki on lämpimän kohtaamisen ytimessä. Esimerkkeinä tunnetuen vahvistamisen keinoista Salo nimesi muun muassa reflektiivisen työotteen tukemisen ja harjoittelemisen sekä narratiivisuuden. Yhteisiä keskusteluita myös tarvitaan, erityisesti sellaisia, joissa yhdistyy tutkimuspohjaisuus ja koulun arki. Salo totesi myös, että opettajat eivät saisi jäädä yksin tässä tehtävässään, vaan avuksi tarvitaan koulutusta ja ohjausta.

Tätä taustaa vasten työmme opettajien ja varhaiskasvattajien koulutuksen parissa näyttäytyy erityisen merkityksellisenä ja tarpeellisena. Esimerkiksi tunnetaitojen opettaminen kasvatuksen kentän ammattilaisille nousee uuden tutkimuksen valossa ensiarvoisen tärkeään asemaan. Samanlaista vastakaikua asian painoarvosta olemme saaneet myös kentältä opettajilta ja varhaiskasvattajilta. Tunne- ja vuorovaikutustaidot nousevat tärkeinä esiin niin oppilaille opetettavien taitojen listalla kuin henkilöstön lisäkoulutustoiveissakin.

Niin koulujen kuin varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutuksissa nousee usein esille tarve aidolle kohtaamiselle ja keskustelulle. Saatetaanpa aina välillä huokaista ääneen nämä sanat: ”Kunpa arjessa olisi aikaa jutella rauhassa, jakaa sekä haasteita että iloja yhdessä”. Täydennyskoulutuksen yhtenä tärkeänä antina tiedon jakamisen ja uusien näkökulmien tarjoamisen lisäksi onkin juuri tämä yhteistoiminnallinen ratkaiseminen ja kokemusten jakaminen. Psykologisesti turvallisen tilan luominen niin myötäilolle kuin vaikeiden asioiden kertomiselle on tärkeää toiminnan reflektoinnin, läpileikkaavuuden ja henkilöstöstä kumpuavan kehittämisen mahdollistamiseksi.

Miten me Openmindsilla haluamme tukea hyvinvoinnin edistämistä koulutuksen kentällä?

Uusin tutkimus antaa syventyvää ymmärrystä siitä, miten vakavasti meidän tulisi kouluissa ja päiväkodeissa ottaa lasten ja nuorten hyvinvointi.

Meillä on yhteiskunnassamme kuitenkin käsillä monia haasteita lasten ja nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin suhteen. Tästä huolimatta kasvatuksen kentän ammattilaisilla on myös ainutkertaisia mahdollisuuksia näihin haasteisiin vastaamisessa, ja tärkeä rooli hyvinvoinnin sekä oppimisen vahvistamisessa. 

Tässä työssä tarvitsemme varmasti eri tahojen hyvää yhteistyötä: Tutkimuksen kentän tuottamaa tietoa ja laajenevaa ymmärrystä, sekä käytännön toimijoiden osaamista, ammattitaitoa ja kohtaamisen mahdollisuuksia. Eikä vähiten, näiden kahden langanpään yhdistämistä, esimerkiksi koulutuksen ja tiedon sekä näkökulmien jakamisen keinoin.

Olennainen kysymys kuuluukin: Miten kouluissa tulisi tukea hyvinvointia?

Tähän kysymykseen me Openmindsilla koitamme omalta osaltamme aktiivisen työn kautta löytää jatkuvasti yhä parempia ja kestäviä ratkaisuja kasvatuksen ja koulutuksen kentän kehittämisen tueksi. Tärkeäksi koemme niin ikään tutkimuksen kentän uusimman tiedon välittämisen arjen työn toimiviksi rakennuspalikoiksi. Yhtä lailla olennaista on koulutuksen kentän arkityön syvän ymmärryksen ja osaamisen avaaminen tutkimuksen kentän suuntaan. Haasteet ja ongelmakohdat tulisi tehdä näkyviksi, jotta uuden tiedon tutkimisesta tulisi entistä paremmin kohdennettua ja se kytkeytyisi aidosti myös käytännön työn kehittämiseen.

Nämä teemat linkittyvät olennaisesti Openmindsin työn tavoitteisiin. Työmme ytimessä on pyrkimys tarjota tutkittua tietoa, itsereflektiivisiä työkaluja, syvempää ymmärrystä ja tieteen tutkimustuloksia ymmärrettävässä muodossa arkityön tueksi. Haluamme olla omalta osaltamme tukemassa koulujen ja varhaiskasvatuksen kehittämistä sekä oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistamista oppilaitoksissamme ja yksiköissämme.

Meille tärkeää on pyrkiä kasvattamaan koko työyhteisön hyvinvointia – ja tätä kautta mahdollistaa myös oppilasyhteisön hyvinvoinnin ja oppimisen edistämistä.

On selvää, että meillä on tällä hetkellä koulutuksen kentällä paljon ratkaistavia haasteita, joihin vanhat, totutut kaavat eivät enää välttämättä tarjoa toimivia ratkaisuja.

Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan sanoin meitä kuitenkin kutsutaan osallistumaan tämän muutoksen aktiivisiksi toimijoiksi sivustaseuraajan roolin sijaan. On tärkeää nähdä oma ainutlaatuinen paikkamme historiallisen muutoksen äärellä ja ryhtyä työhön. Luoda uusia, luovempia ja parempia ratkaisuja ongelmakohtien avaamiseksi, sekä ymmärtää ne hienot mahdollisuudet, joita meille tarjoutuu muutoksen rakentajina. Tulevaisuuden koulu rakentuu yhdessä, joka päivä.

Tehtävä on tärkeä. Hihat on kääritty. Rakennetaan yhdessä hyvinvoivia, oppivia yhteisöjä maassamme. Jokaista meistä tarvitaan.

Kohti kukoistavaa koulua ja varhaiskasvatusta!

Lähteet:

Kirjoitus pohjaa Kasvatustieteen päivillä 2023 kuultuihin puheenvuoroihin koulutuksen ja hyvinvoinnin teemojen tutkimuksesta. Tutustuthan ko. tutkijoiden työhön ja tutkimukseen, mikäli haluat tarkempaa tietoa heidän tärkeästä tutkimuksestaan.

Pääpuhujina kuultiin:

Prof. Lisbeth Lundahl (Umeå University) – Struggling to get ahead. Young people on risky educational trajectories: their experiences and support.

https://www.umu.se/personal/lisbeth-lundahl/

KT Anne-Elina Salo (Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto): FinED nuoren tutkijan puheenvuoro. Sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta rakennetaan yhdessä: Miten jokainen kasvatuksen kentillä voisi tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi?

https://www.utu.fi/fi/ihmiset/anne-elina-salo

Prof. Johan Korhonen (Vaasan yliopisto): Well-being and learning.

https://research.abo.fi/fi/persons/johan-korhonen